Perimmäiseltä luonteeltaan ihminen on monesti kiittämätön. Silloin
kun asiat menevät hyvin, ei muisteta kiittää elämää ja sen antimia, mutta kun
menee huonosti manataan kaikki jumalista naapureihin asti. Kun elämä on
nousukiidossa silloin on tärkeää muistaa kiittää lähimmäistä ja kertoa hänelle
kuinka tärkeä ihminen hän on. Asian haasteellisuutta vielä lisää, että tämä pitää
myös muistaa vaikeina hetkinä. Eikä vain vaikeuksien tullen purkaa pahaa oloa
ja mustaa mieltä.
Lähimmäinen on kuin kukka, jolloin on tärkeää, että hän saa
kasteluvedeksi vettä, eikä pelkästään kusta.
Se mieleesi paina, aina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti